Krimin valtauksesta 2014 lähtien ukrainalaiset lapsiperheet ovat joutuneet elämään arkeaan sodan uhan varjossa. Maja ja ystävät kertoo tavallisista ukrainalaisista lapsista ja heidän perheistään.Maja ja ystävät korostaa, että lasten tulee saada elää turvassa ja rakastettuina riippumatta siitä, kuinka monta vanhempaa heillä on, ovatko he kenties orpoja, joutuneet eroon vanhemmistaan sodan tai siirtolaisuuden vuoksi tai joutuneet pakenemaan kotiseuduiltaan. Kirjan tuotto ohjataan kokonaisuudessaan Ukrainan lasten hyväksi.Neljäsluokkalaisella Majalla on 16 luokkatoveria, joilla kaikilla on erilainen kotitausta. Sofian isä on kadonnut taisteluissa Venäjää vastaan. Kun sota loppuu, hänet toivottavasti löydetään. Toisen Sofian vanhemmat eivät voineet saada lasta, mutta he saivat lahjasoluja, joilla Sofia syntyi. Aksana elää isänsä kanssa, koska hänen äitinsä on kuollut. Hristina asuu mumminsa luona, koska hänen vanhempansa ovat töissä ulkomailla. Rais on Krimin tataari, jonka perhe joutui lähtemään kotiseuduiltaan Venäjän miehityksen vuoksi. Timkon vanhemmat ovat eronneet, ja hän elää vuoroviikoin äidin ja isän luona. Petro on romani, ja hänellä on todella laaja perheklaani. Majalla itsellään taas on kaksi äitiä. ”Kirjoitin tämän kirjan erilaisten ukrainalaisperheiden erilaisista lapsista vuonna 2017, jolloin Venäjä oli vallannut Krimin ja miehittänyt väliaikaisesti osan Donetskin ja Luhanskin alueista. Näitä alkusanoja kirjoitan kiovalaisen kotini kylpyhuoneessa venäläisen hyökkääjän tulituksen jylyssä. Voin kuvitella, että joku Majan luokkatovereista rukoilee nyt pommisuojassa, toinen kirjoittaa kirjettä vangitulle isälleen Venäjälle ja kolmas on jo menettänyt läheisensä. Vähemmän todennäköistä on, että joku pojista tai tytöistä aloittelee elämäänsä Helsingissä. Sota on aina lapsia vastaan. Tällä tekstillä haluan huutaa maailmalle, että kotimaani lapset tarvitsevat kansainvälistä suojelua”, kirjoittaa kirjailija Larysa