Mitä Hertta Kuusinen teki Stalinin työhuoneessa keskiyöllä tammikuussa 1945? Mitä mahtoi liikkua pääministeri J. K. Paasikiven mielessä, kun suuri ja mahtava Puna-armeijan kuoro valloitti Kansallisteatterin lavan pian sodan päättymisen jälkeen? Miksi Einojuhani Rautavaaran Unkarin kansannoususta kertova Kaivos-ooppera sai ensi-iltansa vasta puoli vuosisataa valmistumisensa jälkeen?Kun jatkosota päättyi, Neuvostoliitosta, verivihollisesta, oli tehtävä Suomen ystävä. Koko entinen propagandakuvasto heitti häränpyllyä. Ikuiset ystävät kertoo Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteista sodan päättymisestä 1980-luvun puoliväliin, jolloin nähtiin viimeinen suomettumisen rääkäisy: Renny Harlinin Jäätävä Polte -elokuvan saama vastaanotto.Kirja kokoaa kuuden vuosikymmenen kokemukset: suomalaistaiteilijoiden kostean värikkäät vierailut Neuvostoliitossa, Suomi-Neuvostoliitto-Seuran dominoivat kulttuurisuhteet, jotka se häikäilemättä politisoi, ystävyyskultin syntymisen, taistolaisuuden nousun ja 1970-luvun hullut vuodet, jolloin kansakunnan suomettunut eliitti oli isosti rähmällään.
Ikuiset ystävät : Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteet sotien jälkeen
Ikuiset ystävät : Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurisuhteet sotien jälkeen
Kirjan tiedot |
|
| Tekijä | Sharma, Leena, kirjoittaja. |
| Lukija | Aula Jari |
| Julkaisukieli | fin |
| Kesto | 9 h 16 min |
| Julkaisutiedot | Helsinki Celia 2019 (Helsinki Näkövammaisten liitto 2019) |
| Ulkoasu | äänikirja Daisy 2.02 (9 h 16 min) |
| Sarja | Kirjokansi, 142 |
| Alkuteoksen tiedot | Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018. 978-952-222-863-5. |
| Asiasanat | itsesensuuri kansainväliset suhteet historia Venäjä Suomi kulttuurihistoria kulttuurisuhteet Suomi Neuvostoliitto 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku poliittinen historia poliittisuus kulttuurikosketukset propaganda suomettuminen kulttuuripolitiikka valtuuskunnat vasemmistolaisuus kulttuurivaikuttajat ystävyysseurat |