Sensuuri on iskenyt populaarimusiikkiin sen satavuotisen historian aikana joka puolella maailmaa. Se ei ole ainoastaan totalitarististen järjestelmien vaan myös länsimaisten demokratioiden todellisuutta. Levyjä on kielletty niin politiikan, uskonnollisen puhdasoppisuuden kuin sodan takia. Milloin on haluttu rajoittaa seksiin, huumeisiin tai alkoholiin liittyviä tekstejä, milloin motiivit ovat olleet puhtaasti rasistisia. Kielletyt levyt kuljettaa lukijaansa maailman ympäri toinen toistaan erikoisempiin kieltotapauksiin 20-luvun Yhdysvalloista natsi-Saksaan ja Euroopan rautaesiripun taakse. Eikä sensuurin aika missään nimessä ole ohi. Suomea koskeva luku kuvaa, kuinka meillä sensuurin vaikuttimena oli paitsi yleinen moralismi myös ulkopolitiikka. Kiinnostavat arkistolöydöt todistavat surkuhupaisasta mekanismista, jolla musiikkia kiellettiin itsevaltaisin päätöksin.