Oksana Vasjakinan järisyttävän hieno omakohtainen romaanitrilogia huipentuu. Ruusu on romaani Svetlana-tädistä. Kertoja yrittää ratkoa tätinsä lyhyen, lähes mitättömän elämän arvoitusta. Muistojen sirpaleista rakentuu monisyinen kuva, jossa vaikea äitisuhde, arjen hallitsemattomuus ja välinpitämättömyys omasta kohtalosta kulkevat rinnakkain lapsenomaisen vilpittömyyden ja haavoittuvuuden kanssa. Mitä syvemmälle kertoja uppoutuu Svetlanan tarinaan, sitä vahvemmin hän tuntee tähän jonkinlaista kohtalonyhteyttä. Tädin elämä näyttää valuneen hukkaan, kertoja taas löytää kirjoittamisesta keinon pysytellä pinnalla. Kurjista oloista ja viheliäisestä elämästä löytyy lopulta myös kauneutta.