Lapinkyliä halkovia maanteitä, yhä pohjoisemmas ulottuvaa suomalaisasutusta ja enemmistöä suosivaa politiikkaa – onko saamelaisten ja suomalaisten historia pelkkää vallan ja haltuunoton historiaa? Konflikteista huolimatta niin uhriajattelu kuin kolonialismin kieltäminenkin perustuvat liiallisiin yleistyksiin tai pitkälle vietyihin johtopäätöksiin. Suhteisiin on aina mahtunut myös yhteistyötä ja ystävyyttä. Kenen maa, kenen ääni valottaa kahden sukulaiskieltä puhuvan väestön rinnakkaineloa esihistoriasta nykypäivään. Teos nostaa etualalle saamelaisten aktiiviset suhteet suomalaisiin ja valtioon niin Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa kuin itsenäistymisen jälkeen. Erityisesti tarkastellaan 1900-luvun lopun etnopoliittisen liikkeen nousua. Teos tuo esiin saamelaisten oman poliittisen toiminnan. Se kartoittaa myös saamelaiskuvan kehitystä kansantarinoista puolitieteellisiin näkemyksiin ja populaarimedian stereotypioihin. Teos auttaa ymmärtämään saamelaisen yhteiskunnan kipukohtia, jotka voi nähdä pitkinä historiallisina jatkumoina.