Yhtenä päivänä sen yhtäkkiä huomaa: keho, joka on ollut vuosikymmeniä luotettu, hyvätapainen kumppani, ei ole entisensä. Siitä on tullut kankeampi ja vaativaisempi. ”Säihkyvän” on korvannut ”kypsä”, ja harmaa on alkanut merkitä jo muutakin kuin sävyä kampaajan värikartalla. Laura Kolbe kirjoittaa omakohtaisessa teoksessaan rehellisesti naisen ikääntymisestä ja kehosta, jonka muuttumista ei voi väistää ahkerimmallakaan huolenpidolla. Paitsi jumppaa, laatukosmetiikkaa ja ”tarkoituksenmukaisiksi” kutsuttuja tunikoita, muutos vaatii sopeutumista ja rehellisyyttä itseä kohtaan. Suhde omaan kehoon ja ikään ovat perustavanlaatuisia, intiimejä koordinaattejamme maailmassa. Niissä on kuitenkin myös paljon jaettua, aiemmilta sukupolvilta ja ympäristöstä omaksuttua. Siksi ikääntyvä keho kertoo myös muistoistamme, uskomuksistamme ja kaikesta siitä, mistä minuutemme muodostuu. Laura Kolbe on Euroopan historian professori Helsingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia historian ja kulttuurin aihepiireistä, mm. Koti, katu, kortteli (2018) ja Nykyajan nainen (2016) sekä yhdessä Katriina Järvisen kanssa mm. Sopivia ja sopimattomia (2019) ja Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa (2007).