Sesse Koiviston ihastuttavimmat eläintarinat saavat nyt rinnalleen ennen julkaisemattomia kertomuksia elämästä villieläinten rinnalla. Faktatiedoiltaan tähän hetkeen päivitetty tarinakokoelma vie uskomattomalle seikkailulle hellyttävien, fiksujen ja vaarallistenkin eläinhoidokkien maailmaan. Teos sisältää kuvaliitteen. Jouluna vuonna 1968 alkoi Sesse Koiviston elämässä neljännesvuosisadan kestävä kausi eläinten parissa. Hänen miehensä Ilkka Koivisto aloitti työnsä eläintarhan johtajana, ja koko perhe muutti Korkeasaareen vanhaan puuhuvilaan.Korkeasaaressa ei vielä tuohon aikaan ollut orpojen ja sairaiden eläinten ympärivuorokautista hoitoa, joten jo ensimmäisenä keväänä Koivistojen kodista tuli villieläinten turvapaikka. Työtä riitti, ja aina välillä sattui kommelluksia, joille saattoi nauraa vasta jälkeenpäin. Mutta ennen kaikkea eläimet tuottivat hoitajilleen iloa. Ne osoittivat, miten erilaisia persoonallisuuksia villieläimet voivat olla ja kuinka niillä on samanlaisia tunteita kuin meillä ihmisilläkin. Kiintymys oli molemminpuolista ja saattoi kestää hoidokkien koko elämän ajan. Kun eläimet eivät olleet enää ylimääräisen hoivan tarpeessa, ne siirrettiin takaisin eläintarhaan. Niinpä perheen lapset vaativat myös ikiomia lemmikkejä, ja talo olikin täynnä juoksevia, lentäviä, matelevia ja uivia eläimiä.Sesse Koivisto on kirjoittanut vuosien myötä syntyneistä omista sekä myös ulkomaalaisten kollegojen eläinkokemuksista useita kirjoja. Tässä kirjassa parhaat tarinat kerrotaan uudelleen, minkä lisäksi tutustutaan muun muassa komodonvaraaneihin, muistellaan rakkaiden eläinystävien myöhempiä vaiheita ja annetaan tietoa niiden luonnonvaraisten lajikumppanien elämästä.