Suomen ja NL:n suhteet hoidettiin kahta reittiä: muodollisesti diplomaattiyhteyksien kautta, mutta myös verhojen takana NKP:n ja KGB:n kanavia pitkin. – KGB:n eversti Albert AkulovOhjasiko KGB Suomen ulkopolitiikkaa, entä oliko sillä myyriä valtion ytimessä? Kirja avaa Neuvostoliiton tiedustelun KGB:n Suomen vastaista poliittista sotaa Mauno Koiviston presidenttikaudella 1982–1991. Aikakauden keskeisin tavoite oli pitää Suomi erossa lännen taloudellisista blokeista ja sotilaallisista rakenteista, etenkin Natosta.Poliittinen sota edellytti avustajia yhteiskunnan eri portaissa, joiden hoitamisessa KGB:n kaaderit, ”kotiryssät”, olivat ratkaisevassa asemassa. Suomettumiskäsite ei enää riitä kuvaamaan solutusta, jolla Suomen valtiojohtoa ohjattiin etujemme vastaisiin ratkaisuihin.Presidentin poliisi, Supo, teki yhteistyötä KGB:n kanssa epämääräisten sopimuksien pohjalta. Miksi Suomen kommunistisen puolueen valvonta lopetettiin, ja miksi sen hämärää NKP-rahaa ei tutkittu? Harhautettiinko Koivistoa peitetysti ”poliittiseksi kanavaksi” nimitetyn KGB-kontaktin kautta välitettyjen viestien avulla? Oliko yksinvaltaisesti tehty Inkeri-päätös 1990 laiton? Miksi Koivisto torjui Baltian maiden itsenäisyyden ilman Moskovan hyväksyntää? Entä miksi hän torjui ketään konsultoimatta Jeltsinin ehdotuksen yhteisestä totuuskomissiosta 1992?Tekijällä oli tutkimusluvat Koiviston, Kekkosen, Suojelu­poliisin ja Ulkoministeriön arkistoihin. Lisäksi lähdeaineistona on käytetty KGB:n, CIA:n ja Stasin arkistoja sekä alan kansainvälistä kirjallisuutta. Valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi (s. 1949) on entinen diplomaatti, presidentin neuvonantaja ja professori. Hän oli perusteettomasti vakoilututkinnassa 2002–2003, jonka Supo vuoti oikeuden tuomion mukaan 2009 tahallisesti etukäteen päättäjille ja medialle.