Tove Janssonin tuntematonta tuotantoaUusi kokoelma syventää kuvaa monipuolisesta taiteilijasta ja avaa näkymän menneeseen Eurooppaan. Osa Tove Janssonin teksteistä ei koskaan päätynyt kirjoiksi. Hän julkaisi ensimmäiset novellinsa 1930-luvulla lehdissä, joita hän samaan aikaan kuvitti. Moni varhaisnovelli sijoittuu Euroopan kaupunkeihin; ne kertovat rakastavaisista ja nuorten taiteilijoiden kommelluksista Pariisissa, syrjäytyneen naisen Veronasta tai yksinäisestä miehestä Dresdenin rautatieasemalla. Hilpeässä helsinkiläiskertomuksessa kamppaillaan vuokrahuoneesta ja siitä, kuka hakijoista on hiljaisin.Kokoelma sisältää myös jo kokeneen ja muumeista kuuluisaksi tulleen taiteilijan pohdiskelevia esseitä, jotka nekin ovat jääneet huomaamattomiin osin julkaisumuotonsa, osin tekijänsä korkean itsekritiikin tähden. 1960- ja 1970-luvun kirjoituksissaan Jansson pohtii muun muassa lastenkirjailijan tarkoitusperiä sekä paikkaa, jossa ihmisen on hyvä olla. Miten saari muuttaa asukkiaan? Entä millaisia taloja ei pidä rakentaa?Useimmat lehtitekstinsä Jansson myös kuvitti. Kokoelma sisältää nämä alkuperäiskuvat ja muuta harvinaista kuva-aineistoa. Teoksen aloittaa esikoisnovelli Bulevardi (1934), joka sijoittuu Pariisiin, kaupunkiin, joka oli Janssonille rakas. Samaan kaupunkiin kokoelma myös päättyy. Viimeisessä tekstissä puhuu umpikujaan tullut kirjailija, joka ei enää keksi, mistä kirjoittaa. Janssonin kirjoituksia taustoittavat jälkisanat, joissa Sirke Happonen kertoo tekstien yhteydestä julkaisuaikaansa sekä Janssonin muuhun tuotantoon ja elämään. Kirjailija, taidemaalari, piirtäjä ja muumihahmojen luoja Tove Janssonin (1914-2001) julkinen ura alkoi piirroksilla mm. pilalehti Garmissa 1920-luvun lopulla. Kansainvälisesti tunnetuksi hän tuli muumitarinoillaan, joiden mielikuvituksellisen ja humoristisen henkilögallerian päähahmo on hyväntahtoinen Muumipeikko. Janssonin teoksia on käännetty yli 40 kielelle ja niistä on tehty lukuisia teatteri-, ooppera-, f